| German |
| has gloss | deu: Ein Jouhikko ist ein traditionelles Instrument der finnischen Volksmusik. Sie wird auch häufig als Jouhikannel bezeichnet, was die Verwandtschaft mit der Kantele bezeugt. |
| lexicalization | deu: Jouhikko |
| Estonian |
| has gloss | est: Talharpa ehk hiiurootsi kannel ehk hiiu kannel ehk rootsikannel ehk vibukannel on poogenkeelpill, millel on sõrmlaua asemel auk (mõnel juhul isegi kaks). Talharpa põhiline konstruktsiooniline erijoon on võtmeauk. Seda tüüpi pillide keeled on valmistatud hobuse sabajõhvidest. |
| lexicalization | est: hiiu kannel |
| lexicalization | est: Hiiukannel |
| Finnish |
| has gloss | fin: Jouhikko on vanha jousisoitin. Jouhikossa on ollut perinteisesti kahdesta neljään kieltä, ja sen ääni on melko hiljainen. Jouhikko on länsimaista alkuperää, mutta se lukeutuu myös perinteisiin suomalaisen kansanmusiikin soittimiin. Se viritetään yleensä kuten viulu (eADG), myös F-virettä käytetään. Alttojouhikko on viritetty tavallista jouhikkoa oktaavin matalammalle. |
| lexicalization | fin: jouhikko |
| French |
| has gloss | fra: Le jouhikko ou jouhikannel est un instrument peut-être issu de la culture celtique, qui est arrivé en Finlande après avoir traversé la Norvège. |
| lexicalization | fra: jouhikko |
| Norwegian Nynorsk |
| has gloss | nno: Jouhikko er ei finsk strykelyre. Ho har berre ein spelestreng, men har ei eller to bordunstrenger attåt. Instrumentet er svært gamalt, og blir framleis brukt, mellom anna av eksperimentelle folkemusikkutøvarar. |
| lexicalization | nno: Jouhikko |
| Polish |
| has gloss | pol: Jouhikantele, Jouhikko - dwu- do czterostrunowy starofiński instrument muzyczny smyczkowy. Cechą charakterystyczną tego instrumentu są dwa otwory uchwytowe. |
| lexicalization | pol: Jouhikantele |
